Erikoistumiskuulumisia no:2

11.01.2021

Olen päässyt erikoistumisessa jo koejakson loppupuolelle,  kohta viisi kuukautta opintoja plakkarissa. Erikoistuminen on ollut tähän asti mielenkiintoista ja haastavaa, ja pikkuhiljaa alkaa hahmottaa mitä toimenkuvaan kuuluu. Hommaa olisi enemmän kuin tarpeeksi. Sen muistan perusopintoajoistakin, että aina on jotain mitä pitäisi tehdä ja vapaa-aika on suhteellinen käsite. Perusopiskeluajasta on muuttunut ainakin se, että nyt perheellisenä täytyy kaikki työaika optimoida ja on pakko priorisoida tarkemmin.

Olen iloinen, että osa erikoistumisestani täyttyy perusopiskelijoiden opettamisella. Saan nähdä päivittäin lukuisia vaativia parodontiittipotilaita ja saan olla mukana useasti hoidon suunnittelussa. Parodontiittipotilaan hoidon suunnittelu on mitä mielenkiintoisinta, sillä siinä pitää ottaa huomioon niin monta asiaa: yleisterveydelliset seikat, potilaan motivaatio ja motivointi, tupakkavieroitus, mikrobiologiset tekijät, purennalliset tekijät, mitä säästetään, mitä poistetaan, pitääkö täytteitä vaihtaa tai hampaita kiskottaa, minkälaista protetiikkaa voidaan tehdä jne. Koen, että suunnitelu on ajoittain todella haastavaa kun en ole valmis parodontologi, mutta myös todella opettavaista. Saan tarvittaessa apua ja tukea ohjaajiltani.

Olen päässyt mukavasti aloittelemaan paron kirurgiaa, ja opin käyttämään mm. amelogeniinivalmistetta Emdogain, jota parodontologisessa läppäleikkauksessa applikoidaan juuren pinnalle edesauttamaan uudisluun muodostusta. Mielestäni on ihmeellistä, että on ylipäänsä mahdollista palauttaa luuta ja kiinnitystä hampaan ympärille. Oma hammas on aina korvaamaton ja tuntuu hienolta toimia hampaiden pelastajana. Olenkin oppinut että melko epätoivoisiakin hampaita saadaan ajoittain säästettyä. Termillä "flying tooth", tarkoitetaan leikillisesti hammasta joka on menettänyt kaiken luukiinnityksensä. Jopa tällaisia hampaita saadaan pelastettua puuttumalla infektioon ja tukemalla hampaita esim. kiskottamalla.

Olen todella tyytyväinen erikoisalani valintaan. Tämä kirkastui taas mieleeni, kun  tein väliarvion muutamalle potilaalleni, ja suu oli saatu lähes taskuttomaksi ja potilas voi siirtyä ylläpitohoitovaiheeseen. Vuotelevasta, märkivästä heiluvien hampaiden suusta päästiin terveeseen tilanteeseen. Potilas oli tyytyväinen, kun hampaat saatiinkin säästettyä ja pureskelu tuntui taas hyvältä, kun hampaat eivät heiluneet.

Odotan tältä keväältä positiviisuutta niin koronapandemiataistelussa kuin omissa opinnoissanikin. Koronarokotetta kuumeisesti odotellaan, sillä mekin altistumme työssä ja joudumme olemaan tekemisissä päivittäin lukuisten potilaiden kanssa. Koska en varsinaisesti hoida koronapositiivia, saan vielä hetken odottaa omaa annostani, jonka aion todellakin ottaa. Katse siintää tulevissa kongresseissa ja livekursseissa, ja että voisi muiden erikoistuvien kanssa mennä vaikka yhdelle kuppilaan.