Kollegahaastattelu: oikomishoidon EHL Johanna Junttila

30.04.2020

Tällä viikolla vietetään rauhallista Vappua. Sain Paroblogiin haastateltavaksi EHL Johanna Junttilan. 


Kuka?

Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Johanna Junttila. Asuu Lappeenrannassa, mies ja kaksi lasta 4v ja 10kk.



  • Miten päädyit hammaslääkäriksi?

Lukiossa opiskelin matemaattisia aineita ja lukion opo kannusti minua hakemaan lääkikseen. Ajattelin, että hammaslääkärinä olisi suoraan vähän kuin "erikoistunut lääkäri", nopeammassa ajassa. Ihmisbiologia kiinnosti.

  • Entä miten päätit opiskella oikojaksi?

Valmistumisen jälkeen huomasin pärjääväni hyvin lapsipotilaiden kanssa. Oikominen oli siistiä, en pitänyt esim. juurihoidoista ja poistoista.

  • Oletko tyytyväinen ammatinvalintaasi?

Terveyskeskustyö oli kuormittavaa ja minulle tuli selkä- ja niskasärkyjä, se oli yksi syy miksi lähdin erikoistumaan. Pääosin olen ollut tyytyväinen.

  • Mikä on paras muistosi opiskeluajoilta?

Lääkisristeilyitä muistelen lämmöllä. Mukavia muistoja on myös kun teki jonkun toimenpiteen ensimmäisen kerran.

  • Onko korona vaikuttanut työnkuvaasi?

On vaikuttanut. Palasin vastikään äitiylomaltä. Kiiretön hoito on ajettu alas ja hoidan vain päivystystapauksia.

  • Minkälainen on tyypillinen työpäiväsi?

Puoli kahdeksalta alkaa. Ensin on toimistoaikaa, jolloin hoidan monia konsultaatiota ja esim.soittopyyntöjä potilailta. Potilastyötä on kahdeksasta noin kahteen, välissä lounastauko. Potilasajat ovat yleensä 20 min kontrolleja tai alkututkimuksen tekemistä. Loppupäivästä on taas toimistoaikaa noin puoli neljään.

  • Mistä nautit kaikkein eniten työssäsi? Mikä on lempi toimenpiteesi?

Nautin siitä, kun voittaa pelkopotilaan luottamuksen, tai kun potilas on motivoitunut ja noudattaa ohjeita ja haluaa suunsa kuntoon. Pidän kojeistuksesta ja kojeiden purkamisesta. Pidän myös nopeista kontrolleista, joissa näen hoidon etenemistä.

  • Mikä tuntuu työssäsi kaikkein raskaimmalta?

Kiire ei tunnu kivalta, jos ei ehdi vuorovaikuttamaan rauhassa. Raskaalta tuntuu myös hoitaa epämotivoitunutta potilasta, joka ei ymmärrä parastaan eikä jaksa sitoutua.

  • Mitä mielestäsi vaaditaan hyvältä oikojahammaslääkäriltä?

Pitää pystyä tekemään nopeita päätöksiä ja on välttämätöntä tulla toimeen lasten kanssa. Pitää olla psykologista silmää: lempeä, mutta sopivan napakka. Myös sorminäppäryyttä on hyvä olla.

  • Minkälainen on tyypillinen potilaasi ja kuinka kauan hoidot yleensä kestävät?

Esim. niskavetohoito kestää pari vuotta. Kokonaisuudessaan hoidot voivat kestää jopa neljä vuotta, koska Suomessa pyritään hoitamaan purentaa kasvun mukana ja aloitetaan oikomishoito varhain.

  • Mitä mieltä olet kalvo-oikomisesta?

Olen kiinnostunut ja ajattelin käydä kurssilla jos menen töihin yksityiselle. Kalvo-oikominen on tulevaisuuden juttu ja esteettisempi tapa oikoa. Kalvo-oikominen on ihan hyvä väline, jos tietää mitä tekee. Olen nähnyt myös kalvo-oikomisesta seuranneita ongelmia, mm. purennan aukeamista.

  • Missä haluaisit nähdä itsesti 10 vuoden päästä?

Haluaisin nähdä lasten kasvaneen ja perhe-elämän rauhoittuneen. Haluaisin olla terveyskeskuksessa töissä, ja ehkä myös yksityispuolella siinä vaiheessa.

  • Minkälaisia terveisiä haluaisit lähettää potilaille? Tai kollegoille ja opiskelijoille?

Lapsipotilaalle terveisiä: hoida kunnialla oikomishoitosi, se palkitsee. Kysy oikojalta, jos sinulla on kysyttävää- oikoja mielellään kertoo.

Kollegoille: tsemppiä näihin vaikeisiin aikoihin, tämän jälkeen kaikille varmasti riittää töitä.

Opiskelijoille: ottakaa kaikki irti opiskeluajasta, hyvistä luennoista ja erikoishammaslääkäreiden tietämyksestä, koska valmistumisen jälkeen oppiminen on haastavampaa.