Koronapäivitys: miten käy suun terveyden?

27.04.2020

Olen lueskellut mielenkiinnolla sosiaalisen median suun terveyden sivuilta hammashoidon tilanteesta koronaepidemian jatkuessa. Hammashoito on ikävässä tilanteessa. Paljon on puhuttu myös muiden sairauksien hoidon viivästymisestä, koska ihmiset eivät uskalla tulla hoitoon. Suun terveyden ongelmat tulevat puhututtamaan maailmanlaajuisesti.


Omassa työpaikassani hammaslääkärit ovat siirtyneet tartunnanjäljittäjän työhön, ja soittelevat läpi altistuneita. Muutama kylmähermoinen työpari hoitaa särkypotilaita. Hammashoitajia ja hygienistejä on siirretty myös terveyskeskuksen vuodeosastolle ja puhelinvaihteeseen. Hyvin jännittävää ja haastavaa aikaa henkilökunnalle.

Erikoishammaslääkäri Hannu Laamanen otti kantaa hammashoidon kriisiytymiseen Turun Sanomien mielipidekirjoituksessaan. Hän otti kantaa etenkin aiemmin samassa lehdessä ilmestyneeseen artikkeliin. Keskustelun ytimessä on apteekista saatava paikkausaine, kauppanimeltä Cavit, jota joskus terveyskeskuksen puhelinvaihde saattaa suositella ensiapuluontoisesti avuksi terävään hampaan lohkeamaan. Missään nimessä sen tarkoitus ei ole hoitaa patogeenien aiheuttamaa suun infektiota, vaan tuoda apu kielelle, johon terävä reuna saattaa hangata, tai estää hetkeksi ruuan pakkautumisen kuoppaan. Ongelmana on se, että tällä hetkellä terveyskeskus ei ota vastaan oireettomia lohkeamia. Puhelimessa on mahdotonta tietää miten suuresta suun infektiosta on kyse.

Myös Hammaslääkäriliitto yrittää ottaa kantaa antamatta suoraan ohjeistuksia; kiireettömän hoidon antamisen tulisi olla aluespesifiä. Hankalaksi tämän arvion tekee etenkin se, että koronaviruksen testaus on ollut vielä niin pientä.


Koronatilanne on hankala kaikin puolin hammashoidossa. Jo valmiiksi ruuhkautunut julkinen hammashoito on ajettu alas, ja yksityiselläkin on peruttu ainakin riskiryhmien kiireetöntä hoitoa. Suomalaisten suun terveys ei tule kestämään puolen vuoden hoitamatomuutta ja siitä seuraavaa sumaa. Jos minulla tai läheiselläni olisi särkevä ja vaivaava hammas, en ehkä odottaisi. Jos en tietäisi kyseessä olevan vaiva joka hoituu klooriheksidiinipurskuttelulla (esim. puhkeava viisuri tai ientulehdus), ottaisin aina yhteyden hammashoitoon. Tässä tilanteessa olen kiitollinen niille yksityishammaslääkäreille, jotka hoitavat myös vähemmän akuutit vaivat.

Minua surettaa tässä kriisissä lapset, koska koulujen sulkeminen aiheuttaa niin paljon pahaa oloa niissä perheissä, joissa kaikki ei ole hyvin. Tämä tulee näkymään myös suussa, sillä usein hammasongelmat kasautuvat jo valmiiksi kuormittuneisiin perheisiin. Lisäksi monella aikuisella hyvät tavat repsahtavat, kun psyykkinen jaksaminen horjuu. Kuinka moni tupakoinnin lopettanut mahtaa palata hoitoon ketjutupakoitsijana, tai tissuttelija alkoholin suurkuluttajana. Suusyöpäpotilaalla diagnoosin viivästyminen kuukausilla voi muuttaa hoidettavissa olevan taudin tappavaksi. Parodontiittipotilaalta poistetaan loputkin hampaat.

Tässä hankalassa tilanteessa on tärkeää, että ei syyllistettäisi ketään, ei julkista puolta siitä, ettei sinne pääse, eikä yksityispuolta siitä, että jatkavat hoitoa. Kaikki suun terveyden ammattilaiset haluavat potilaidensa parasta, eikä kukaan jätä mielellään suita hoitamatta.

Kiireettömän hammashoidon alasajossa on kyse viruksen leviämisen estämisestä. Lisäksi yritetään säästää kallisarvoisia suojavarusteita. Kunnat ja yritykset tekevät omia linjauksiaan, joihin yksittäinen työntekijä ei voi vaikuttaa.

Tanskassa ja Norjassa ollaan jo purkamassa koronarajoitteita ja mm. hammashoitoa ollaan polkaisemassa taas käyntiin, tarkoin kriteerein ja noudattaen huolellista hygieniaa. Tanskalainen hammaslääkäri kertoo, että heillä on edelleen käytössä visiiri ja suojatakki normaalien suojavarusteiden lisäksi. Tämän lisäksi potilaat istuvat metrin välein, ja joka välissä huone tulee tuulettaa. Potilaita hoidetaan vain osa siitä, mitä normaalisti hoidettaisiin. Suojatakkien ollessa vähissä on käytetty myös rautakaupasta ostettua suojamuovia.

Muualla Euroopassa pääosin vielä odotetaan epidemian ensimmäisen aallon laantumista, ja hammashoito on vain särkyhoitoa. Suomessa saadaan seurata epidemiassa edellä kulkevan Tanskan ja Norjan tilannetta mielenkiinnolla sivusta.

Hammashoidon uudelleenkäynnistyksessä tullaan tarvitsemaan sekä julkista, että yksityistä sektoria. Hankalaa tulee olemaan se, keitä hoidetaan ensiksi, keitä prorisoidaan. Varmaa on se, että hammashoitoa tullaan tarvitsemaan. Toivon todella, että Hammaslääkäriliiton esille tuoma Kela-korvausten korotus otettaisiin käyttöön, jotta saataisiin potilaspainetta jaettua.

Olen vielä kotona, ja välillä unohdan, että maailmalla pyörii mullistava pandemia. Etäpalaverit Zoomissa ja webinaarit tuntuvat lähinnä hauskalta. Kohta tilanne saattaa olla minullekin toinen, kun vuosilomat on käytetty loppuun. En tiedä mihin työhön silloin palaan. Toivon, että pian päästäisiin taas tekemään "omia töitä" ja purkamaan jonoja. Viikot vapun jälkeen tulevat näyttämään mihin suuntaan epidemia kehittyy. Siihen asti yritän nauttia ajasta lasten kanssa ja nauttia keväästä.