Ksylitoli karkasti Turusta maailmalle

03.10.2020

Ksylitolin matka Turusta maailmalle tuli aiheeksi, kun prof. Eva Söderling sai Apollonian palkinnon elämänmittaisesta työstään mm. ksylitolin parissa Äyräpää Symposiumissa 11.9.2020. Söderlingin tutkimuksissa on selvinnyt esim, että pienen lapsen reikiintymisriski pienenee merkittävästi, jos äiti käyttää säännöllisesti ksylitolituotteita.

Monelle ksylitolissa ei ole mitään uutta, muistan 1990-luvun junnuna ihanan Saku Koivun kampanjan Jenkki-purukumille. Tie kaikkien arkipäivään ja kansainvälisiin suosituksiin lähti kuitenkin Suomesta, ja ennen kaikkea Turun hampaalta. Villejä tarinoita noilta 1970-luvun vuosilta kuulee vieläkin vanhempien kollegoiden kertomana. Suomalaisilla on ainutlaatuinen suhde tähän "Koivusokeriin".


Mitä ksylitoli on?

Ksylitoli, ns. koivusokeri, keksittiin jo 1890-luvulla Saksassa ja Ranskassa, mutta sen tie hampaita suojaavaksi elintarvikkeeksi alkoi 1960-1970-luvulla Suomen Turusta, ja nykyään se on tunnettu kaikkialla maailmassa sen hyvistä vaikutuksista suun terveyteen.

Ksylitoli on sokerialkoholi, jota suun bakteerit eivät pysty käyttämään hyväkseen. Siitä vain n.50 % imeytyy suolesta, joten se ei nosta verensokeria yhtä paljon kuin sokeri. Ksylitolissa ei ole juurikaan energiaa, vain n.10 % sokerin määrästä. Se on kuitenkin ihan yhtä makeaa kuin sakkaroosi (0,8–1x). 

wikipedia
wikipedia

Kaikki tietävät, että Suomessa ksylitolia on valmistettu koivusta (koivujäte tai koivusulfiittijätelipeä), mutta sitä voidaan tuottaa kaikista ksylaanipitoisista kasveista, esim. kaurasta kuoresta. Ksylitolia löytyy luonnosta mm. maissista ja marjoista, ja ihmiskeho pystyy tuottamaan sitä jonkin verran.

Miten se toimii?

pinterest
pinterest
  1.  Ksylitoli vaikeuttaa bakteerien tarttumista toisiinsa, mikä pitää plakin löyhänä ja helpompana puhdistaa. 
  2. Ksylitoli katkaisee happohyökkäyksen: bakteeri ei pysty muodostamaan ksylitolista happoja, kuten muista sokereista. Lisäksi bakteerin energiansaanti estyy.
  3. Ksylitolipurkan tai pastillin pureskelu lisää syljentuotantoa: sylki puskuroi happohyökkäystä ja huuhtoo suusta bakteereita ja ruuantähteitä.


Ksylitoli on turvallinen makeutusaine diabeetikolle. Jos pienen lapsen äiti käyttää ohjeen mukaan ksylitolia, ei kariesbakteeri Streptococcus mutans tartu läheskään yhtä tehokkaasti lapsen suuhun. Ksylitolilla on havaittu yhteys myös vähentyneeseen korvatulehdukseen. 


Mitä Turussa tapahtui ksylitolitutkimuksen aikaan?

Ennen Turun Sokeritutkimusta tiedettiin, että ksylitoli sopii sakkaroosin korvikkeeksi diabeetikoille, ja oli jonkinlaista esitietoa ksylitolin hammasystävällisyydestä. Prof. Kauko K. Mäkinen ja prof. Arje Scheinin tekivät ensin kokeellisen esitutkimuksen hammaslääketieteen opiskelijoilla: 4–5 päivää harjaamatta hampaita, mutta yksi ryhmistä söi pientä määrää ksylitolia kokeen ajan. Ksylitoli vähensi plakkia merkittävästi. 

Esitutkimuksen perusteella käynnistettiin laaja, ainutlaatuinen tutkimus vuonna 1972, jossa yli 100 koehenkilön ryhmä jaettiin kolmeen kategoriaan. Ensimmäinen ryhmä jatkoi sokerin kulutusta kuten ennenkin, toinen ryhmä korvasi sakkaroosin fruktoosilla ja kolmas ryhmä korvasi kaiken käyttämänsä sokerin ksylitolilla. Tämä tarkoitti, että kahden vuoden ajan arki muuttui sekä tutkimusta järjestäville, että tutkimukseen osallistuneilla. Hammaslääketieteen laitokselle perustettiin oma "kauppa", johon Jyväshyvä, Saarioinen ja Chymos varta vasten valmistivat elintarvikkeet erityisdieeteille. Kaupasta oli saatavilla myös juhlapyhinä mm. ksylitolimämmiä, ksylitolilla makeutettuja Runebergintorttuja ja viinereitä.  

Kuulin laitoksella huhuja, että bileissä oli jopa boolitkin tehty erikseen kullekin ryhmälle, ja että ksylitolibooli vei pöydän alle (lieneekö enemminkin pirtun kuin ksylitolin vaikutus).


Kuvassa ksylitoli-"kauppa" hammaslääketieteen laitoksen kellarista. Kuva tekniikkajatalous.fi/ Kauko K.Mäkisen kokoelmasta.

Sitoutuminen näin pikkutarkkaan tutkimukseen oli työlästä sekä tutkijoille, että koeperheille, ja tutkimus lopetettiin kahden vuoden jälkeen. Tulokset oli kuitenkin saatu, ja ne olivat kiistattomia. Ksylitoliporukan reikiintyminen pysähtyi täysin. Tässä Yle Areenan leikkeessä prof. Arje Scheinin kertoo ksylitolitutkimuksen tuloksista. (Videolla näkyy hauskasti miten ennen ei käytetty hanskoja ja maskeja hammashoidossa, mikä tuntuu nykyhammaslääkäristä melko oudolta.)

Mitä sitten tapahtui?

cloetta.fi
cloetta.fi

Ksylitolin tie massavalmistukseen alkoi jo ennen Turun sokeritutkimusta, koska kimmokkeen Turun sokeritutkimukselle antoi Suomen Sokerin johto. 1960-luvulla Suomen sokeri kehitti teknologiaa massatuontoa varten, ja Sitran apurahan turvin alkoi hammasystävällisyyden testaus. Ksylitolin massavalmistus alkoi jo vuonna 1972 ja heti Turun tutkimusten jälkeen 1975 alkoi Jenkki-purkan valmistus Suomessa ja Yhdysvalloissa.

Vasta vuonna 1983 ksylitolin terveysvaikutukset vahvistettiin maailmanlaajuisesti (WHO ja YK). Suomessa toteutettiin 1982-1989  ksylitolin kenttätutkimus Ylivieskassa, jossa osoitettiin väestötasolla ksylitolin terveellisyys. 1985 ksylitoli esiteltiin ensimmäisen kerran Suomen hammaslääkäripäivillä, ja vuodesta 1988 Hammaslääkäriliitto on suositellut ksylitolin käyttöä.

Suomen Sokeri muutti nimensä 1989 Cultor Oy:ksi, ja omistajuus siirtyi suurelta osin ruotsalaiselle Procordia-konsernille. Ksylitolin kysyntä oli räjähtänyt niin Suomessa kuin ulkomaillakin, ja valmistusta pyrittiin kiihdyttämään. Kysyntä oli kovaa. Cultor menestyi 1990-luvun alussa, jolloin ksylitolituotteita myytiin yli 30 maahan ja usean eri maan hammaslääkäriliitot alkoivat suositella ksylitolin käyttöä. Yritys ajautui kuitenkin 1990-luvun lopulla taloudellisiin vaikeuksiin, mistä johtuen yritys myytiin 1999 Daniscolle, ja omistus siirtyi lopullisesti pois Suomesta.

Ksylitolin nykypäivää

Ksylitolipurkassa ja pastilleissa kaupassa on teksti "Suomen Hammaslääkäriliitto suosittelee", jos tuotteessa on suhteessa riittävästi ksylitolia, eikä se sisällä hampaille haitallisia hiilihydraatteja tai muita terveydelle haitallisia aineita. Aikanaan "ksylitoituotteet" saattoivat oikeasti sisältää hyvin vähän ksylitolia ja sisältää hampaille haitallisia aineita, siksi tarvittiin luotettavuudesta kertova logo.

Suositeltu ksylitoliannos on vähintään 5 g päivässä, jaettuna 3–5 kerralle, n. 5–10 min kerrallaan. Kannattaa katsoa tuoteselostetta. Perusksylitolipurkkaa saisi jauhaa jatkuvasti (ksylitolia 30–35 %). Täysksylitolituotteissa on ksylitolia vaihtelevasti 65–93 %, jolloin riittävän määrän saa esim. 4–6 purkkapalasta, pastilleja saa syödä enemmän 8–10/ päivä, jotta tarvittava määrä saataisiin- aika paljon siis.  Kannattaa siis suosia täysksylitolituotteita, ja pastilleja saa ottaa muutaman kerralla. Ksylitolipastillin antamisen voi aloittaa heti kun lapsi kykenee sen pureskelemaan (n.1,5 v iässä).

Moni potilas valittaa, ettei vatsa kestä ksylitolia, se kun on laksatiivinen. Hyvä vaihtoehto tällöin on erytritolipastilli, jota Suomessa myy Hammaskeiju. Sitä saa joistain ruokakaupoista kidemuodossa nimellä "karppisokeri". Myös ksylitolia myydään jauheena makeutusaineena käytettäväksi. Erytritoli on kaloriton, ja makeutusaineena sen koodi on E968. Erytritolin on väitetty olevan jopa ksylitolia tehokkaampi ehkäisemään kariesta. Se pystyi in vitro ehkäisemään myös parodontopatogeenin (P. gingivalis) kasvua ksylitolia paremmin. Siksi erytritolia käytetään myös soodapuhdistusseoksessa, jota voidaan käyttää mm. peri-implantiittileikkauksessa implantin pinnan puhdistukseen. Erytritolipuhdistus saattaa olla tehokas myös parodontologisessa hoidossa (tässä tutkimuksessa yhtä tehokas kuin käsi-intrumentointi 4–9 mm:n taskujen hoitoon). 

kuva: Hu-Friendy
kuva: Hu-Friendy

Nykyään Jenkki-purkkaa ei valmisteta enää Suomessa, vaan Hollannissa. Fazerin Xylimax on ainoa Suomessa valmistettu purkka. Kotimaisia pastilleja on mm. Fazerilla, Hammaskeijulla, Vitabalans Oy:llä ja narskuttelu.fi:llä. Ksylitoli tuodaan DaniscoDupontin Kotkan tehtaalta, Keski-Euroopasta, ja jopa Kiinasta, ja valmistetaan pyökistä ja maissista. Fazer on uutisoinut rakentavansa Lahteen pian valmistuvaa uutta ksylitolitehdasta, jossa ksylitolia valmistettaisiin kauran kuoresta. Näin ksylitolin valmistusta ja osaamista saadaan Suomeen tanskalaisen Daniscon Kotkan tehtaan lisäksi.

Suosittelen itse kaikille iästä riippumatta pastilleja, sillä ne ovat leuoille hellempiä. Purkka saattaa varsinkin paljon jauhettuna lisätä leukanivel- ja puremalihasvaivoja. Lisäksi olen nyt ilokseni törmännyt muihin kiinnostaviin ksylitolituotteisiin, mm. ksylitoliminttusuklaaseen, tummaan suklaaseen ja ksylitolitikkareihin (ei kaupallista yhteistyötä mihinkään suuntaan). Minttusuklaa on esimakua Fazerin tulevista ksylitolituotteista, ja kovasti meidän perheen mieleen. Löysin netistä myös reseptin, jolla ksylitolipastilleja voisi tehdä itse (en ole vielä kokeillut).

Ksylitolin käyttöä on tutkittu myös muussa lääketieteessä, ja on havaittu mm. että ksylitoli saattaa suojata ihoa pinnallisella käsittelyllä, ja sisäisesti nautittuna. Ksylitolin on havaittu muodostavan suolistossa butyryylihappoa, joka kiihdyttää immuunivastetta. Ksylitolin terveysvaikutuksista riittäisi kuitenkin vielä tutkittavaa. Karieksen hallinnassa ja välikorvantulehdusta ehkäisevästi ksylitolin hyödyllisyys on pystytty osoittamaan.

Ksylitolin myrkyllisyys koirille tuli esiin taannoin, kun Iltalehti uutisoi Konna-nimisen koiran kuolleen syötyään pikkulapsen pastillit. Ksylitoli saa koiran verensokerit nopeasti romahtamaan, ja jo noin 10 purkkapalaa voi olla koiralle tappava. Sisu-koira oli saanut hypoglykemiaan avun hunajasta. Ennaltaehkäisy on paras turva koiraperheissä- purkat ja pastillit ylös kaappeihin.

Nykyään Suomessa päiväkotien ja koulujen vanhempainyhdistykset keräävät rahaa ksylitolipastilleja varten, niin hyvin on suositus lyönyt läpi. Ksylitolin käyttö on Suomessa ainutlaatuista johtuen historiasta, eikä muualla maailmassa tätä tuotetta kovin laajasti käytetä. Tänä vuonna Suomen Postin Made in Finland- postimerkeissäkin jopa esiintyi ksylitoli (kuva xylitol.net).